Olen ollut muutaman vuoden niin kiinni erilaisissa web-hankkeissa ja muissa töissä, että en ole ehtinyt omaa web-sivustoani päivittämään. Nyt kesälomien kynnyksellä tähän viimein tuli aikaa, ja käytinkin pari päivää uuden sivustoni kehittämiseen.
Ensimmäinen Suomen Partiolaisille tekemäni printtijulkaisuhanke alkoi jo vuodesta 2005, jolloin aloin tekemään jäsenlehti Partion taittoa. Tämä hanke jatkui vuoteen 2011 asti, ja käsistäni lähtikin lähemmäs kaksi miljoonaa julkaisua. Se on aika paljon, varsinkin nykyään.
Partio-lehden ulkoasu oli tullut ulkopuolelta, mutta kokonaan uutta ulkoasua lähdin tekemään uusien käsikirjojen myötä. Sarjan ensimmäinen kirja, Partiojohtajan käsikirja, asetti suuntaviivat, joita soveltamalla sarjan muut teokset on tehty.
Tähän mennessä tekemiäni kirjoja:
Lisäksi lukuisa joukko pienempiä julkaisuja.
Webin tekeminen on mielenkiintoista. Juuri kun olit oppinut jotain uutta, ja luullut että nyt osaat kaiken, tuleekin nurkan takaa uutta tekniikkaa.
Muutamia vuosia sitten luovuttiin tauluikoista asettelun rakentamisessa, ja kehittäjät opettelivat float:left;:n ja muun CSS:n ihmeellisen maailman.
Continue reading
Kirjoitan artikkeleita myös Partio-lehteen. Näistä jutuista ei makseta, mutta niiden aihepiiri on usein mielenkiintoinen ja partio on hyvä harrastus.
Kirjoitin ja kuvasin alkutalvesta 2013 jutun retkeilijän vesihuollosta. Malliksi pääsi oma tytär ja aihepiiriin kuuluvan vedensuodattimen lainasi kuvauksia varten maahantuoja.
Tein suomen metsäteollisuuden tilaa ruotivalle Paperi ja Puu -lehdelle ulkoasun ja frontend-koodin. Sivusto julkaistiin WordPress-järjestelmän päällä.
Paperi ja Puu -sivustolla on kokonaista neljä breakpointtia, mikä teki teknisestä toteutuksesta hieman mutkikasta. Sivusto opetti myös mobiililaitetestauksen tärkeyden, sekä yksinkertaisten mutta toimivien ratkaisujen arvon.
Sivusto löytyy täältä: www.paperijapuu.fi
Vuonna 2003 AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä oli uusinta uutta. Kirjoitin Ruotuväkeen AMV-alustalle rakennettavan AMOS-järjestelmän tekniikasta kertovan artikkelin. AMOS-järjestemä ampuu samaa kranaattia kuin perinteinen 120-mm heitin, mutta kaikki muu siinä onkin mietitty uusiksi.
Suomi osti käytettynä mielenkiintoisen asejärjestelmän, MLRS:n. Raketit sinänsä eivät ole erityisen ihmeellisiä, mutta MLRS mahdollistaa erityisen tykistöohjuksen käytön. Uusimmassa puolustusselonteossa raketinheitintä pidetään kustannustehokkaimpana vaihtoehtona saavuttaa suuren ulottuvuuden asevaikutusta.