Nissan Leaf Europcarilta alkaa olla jo vakioauto. Siitä olen kirjoittanut muun muassa Kouvolan reissun kokemuksien innoittamana. Tällä kertaa vuokra-Leafin matka vei ensimmäistä kertaa mökkeilemään Kemiön saarelle. Matkan mahdollisti Salon ABC:lle avattu pikalatausasema.
Salon aseman sijainti Helsinkiin nähden on Leaf-kuljettajalle perin mielenkiintoinen. Matka, 110 km on melkein kokonaan moottoritietä, mikä tunnetusti tyhjentää Leafin akut noin 70 kilometrin ajon jälkeen. Leafin kantama hitaammilla nopeuksilla on kuitenkin jopa 160 km, ja lisäksi myös Lohjalla on pikalatausasema.
Miten siis matkataan? Vaihtoehtoja on oikeastaan kolme. Ajetaan hitaasti, ehkä kahdeksaakymppiä Saloon. Tai sitten ajetaan moottoritienopeuksia, mutta ladataan välissä Lohjalla. Kolmas vaihtoehto on löytää jokin iso, nopeahko kulkupeli jonka imussa matkataaan Saloon.
Matkalla realisoitui tämä kolmas vaihtoehto. Pääsimme ajamaan Onnibussin kaksikerroksisen bussin imussa, noin 107 kilometrin tuntinopeudella Kehäteiltä Saloon asti. Mukava sattuma! Eikä tarvinnut edes aivan perässä roikkua vaan pystyi jättämään kunnioittavan välin. Ilmanvastuksen merkitys tuli hyvin konkreettiseksi.
Salon pikalatausasemalla toistui tuttu kuvio ChaDeMon parissa: Pikalatausta tehdään harvoin aivan tyhjälle akulle, eikä akkua tavallisesti ladata aivan täyteen. Niinpä jo vartin lataus riitti jäljellä olevalle etapille. Tämä ei ole paljoakaan hitaampaa bensan tankkaamiseen verrattuna.
Veikkaan, että tällä lossilla ei sähköautoja kovin usein näe.
Yöksi auto pääsi mukana tulevaan hitaaseen laturiin kiinni. Aamulla Leaf olikin täydessä latingissa, valmiina ajeluille pitkin suurta Kemiönsaarta.
Hellepäivän kuuma aurinko lämmitti autoja parkkiksella. Sähköauton keskeinen etu polttomoottorivastineisiinsa onkin siinä, että ilmastoinnin saattoi jättää käyntiin kauppareissun ajaksi. Auto odottikin viileänä matkustajia, ainoastaan kondenssivesilätäkkö oli ilmestynyt asfaltille.
Mökkimatka Leafillä onnistui pienellä optimoinnilla aivan hyvin. Vartin tauko Salon ABC:llä oli juuri sitä mitä takapenkin pienet matkustajat kaipasivatkin reilun tunnin istumisen jälkeen. Koko etappi, noin 350 kilometriä ajoa olisi kustantanut omalla diesel-autolla ehkä satasen, kun huomioidaan autonkulumista polttoaineen lisäksi. Nyt autonvuokra kustansi vain muutaman euron tätä enemmän, ja pikalataus oli vielä Salossa ja paluumatkan Lohjalla ilmaista.
Sähköautojen suurin ongelma, lyhyt ajomatka lakkaakin olemasta ongelma kunhan vain pikalatausasemia on riittävän tiheässä. Käytännössä niitä pitäisi olla noin 50-70 kilometrin välein. Pikalaturit tulee sijoittaa aivan pääväylän varteen (kuten Salossa ja Paimiossa on tehty) eikä pitkälle taajamaan kuten Lohjalla tai Vantaalla.
Järkevällä pikalatauksella 100-200 kilometrin mökkimatkat muuttuvat edullisemmiksi ja jopa mukavammaksi sähköisellä ajolla, koska polttoainekustannukset tippuvat lähes nollille ja taukoja tulee riittävästi. Matkustusmukavuus ja ajettavuus ovat muutenkin ylivoimaisia sähköpeleissä.
Riippuvuus pikalatausasemista on kuitenkin vahva, niiden on toimittava jotta pidempi matka olisi mahdollista ajaa. Samoin reitti on suunniteltava etukäteen, matkalle ei voi lähteä vain luottaen siihen että latauspaikka löytyy kun sitä tarvitaan.