Volvo V60 Plug-in Hybrid: 280 hevosvoimaa ja 1,8 litraa satasella.
Volvo V60 oli Volvon ensimmäinen pistokehybridi. Eikä mikä tahansa puunhalaaja-auto, vaan Volvon tehokkaalla (215 hv) D5 -diesel-moottorilla ja 70 hepan sähkökoneella varustettu perhesportti. Kiihtyvyys nollasta sataseen ilmoitetaan olevan 6,1 sekuntia, ja kulutuslukema keskimäärin 1,8 litraa satasella. Pelkällä sähköllä päästään noin 50 kilometriä.
Ajotila sähkön, hybridin ja täyden tehon väliltä valitaan vaihdekepin edustalta.
Ajotuntuma V60:ssä on hyvä. Sähköisen ajon huomaa lähinnä mittari-informaation kautta, muuten auto on kuin mikä tahansa tuhdilla moottorilla varustettu perheauto. Kuitenkin kiihdytyksissä on mielenkiintoisesti havaittavissa tuttu dieselin hitaus: Kaasupolkimen polkaisun seurauksena ensimmäinen välitön kiihdytys tulee sähkömoottorilta ja hetken kuluttua mukaan ehtii diesel. Se antaa toisen nykäisyn.
V60:n latausliitin on eurooppalainen Mennekes. Se on tuotu auton vasempaan kylkeen, eturenkaan kohdalle.
Tämä kaikki maksaa. Auto on painava, 1800 kiloa. Se ei ole enää kaukana Tesla Model S:n lukemista. Takaluukku on tavallisempaa polttomoottoriversiota pienempi, ja auton hinta (yli 60 000 €) on sekin paljon. Lisäksi Suomalainen verotuskäytöntö on kallein juuri sähkön ja dieselin yhdistävälle ratkaisulle.
Tästä huolimatta Volvon pistokehybridi on Toyota Prius PHEV:n ja Opel Amperan ohella yksi harvoista todella saatavilla olevista, käyttökelpoisista sähköavusteisista autoista. Tähän kisaan Volkswagen on vasta lähtenyt mukaan GTE-mallillaan. Muilta valmistajilta voi odotella julkistuksia loppuvuonna ja vuoden 2015 aikana.
Modulaari-Volvo
Wolfsburgin jätti, Volkswagen ei ole ainoa autonvalmistaja joka on keksinyt tehdä autonsa jatkossa modulaarisen, säädettävän alustan avulla. Volvo kutsuu omaa alustaansa nimellä Scalable Product Architecture, eli SPA.
SPA on monella tapaa Volkkarin MQB:n kaltainen: Se mahdollistaa polttomoottoritekniikan yhdistämisen sähköajoon, ja vaikkapa täysin sähkökäyttöisten autojen tuotannon. Lisäksi se mahdollistaa eri akselivälien toteuttamisen eri malleille. Ja kaikki tämä yhdellä ja samalla tuotantolinjalla.
Alustan ensimmäinen konkretisoituma on uusi Volvo XC90, jonka voi ajatella jatkumoksi V60 plug-in:lle. Kyseessä on Volvon ison katumaasturin uusin malli, josta erityisen mielenkiintoinen versio on sähkö-bensiini -hybridi. Auto numero kymmenen luovutettiin jalkapalloilija Zlatanille Pariisin automessuilla:
Konkkanokka itse, Zlatan – ja Volvo. Ja tietty kymmenes valmistettu auto! #pariisi2014 #volvo #moottorimedia pic.twitter.com/n9OQSoKe1o
— Marko Jokela (@MarkoJokela) October 2, 2014
Siinä missä Volkswagen sijoittaa bensiini- ja sähkömoottorin samalle akselille konepellin alle ja yhdistää ne DSG-vaihteistolla etuvedoksi, erottaa Volvo sähköajon auton takarenkaille. Polttomoottorin vetäessä eturenkaita saadaan kokonaisuudesta neliveto ilman raskasta ja tilaa vievää kardaaniakselia.
Ratkaisussa on tiettyjä etuja. Auton keulalla on enemmän tilaa, kun sähköinen voimalinja on auton takaosassa. Samoin neliveto syntyy ikäänkuin kaupanpäällisenä. Haittapuolena auton takaosan täyttyminen.
XC90:ssä SPA on kuitenkin viritetty pidemmälle. Auton takana on tilaa paitsi matkatavaroille, myös kolmannelle penkkiriville. Auto on seitsemälle rekisteröity.
XC90 on ehkä järjettömän iso auto mihinkään tavalliseen tarpeeseen, mutta mielenkiintoinen se ehdottomasti on. Suomen ensi-ilta pitäisi tulla kesällä 2015. Moni pitää sitä myös Volvon henkilöautoliiketoiminnan kannalta kriittisenä: XC90:n menestyksen myötä Volvo joko jatkaa tai lopettaa toimintansa nykyisen kaltaisena automerkkinä.
Myös täyssähköä on kokeiltu
Volvo V60 ja XC90 ovat molemmat plug-in -mallisia hybridejä. Niissä eteepäin mennään siis sekä polttomoottorin, että sähkömoottorin voimalla. Volvo on kuitenkin rakennellut täyssähköisiä prototyyppejä mm. pienimmästä C30-autostaan.
C30:n erikoisuus on lämmitys. Siinä missä sähköautot tavallisesti lämmittävät sisätilansa joko suoralla sähkölämmityksellä tai ilmalämpöpumpulla, päätyi Volvo käyttämään Webaston kaltaista polttoainelämmitintä. Ratkaisu on arktisiin olosuhteisiin suorastaan nerokas. Onkin sääli, että sitä ei ole laajemmin otettu käyttöön muilla valmistajilla. Liekö polttoainelämmitin liikaa nollapäästöisyyden ideologiaa vastaan?
Brittiläinen Robert Llewellyn on tehnyt C30:stä erinomaisen videon omaan Fully Charged -ohjelmaansa jo vuonna 2012. Kannattaa katsoa!