Tämä voisi olla mikä tahansa Golf. Mutta se on e-Golf. Tunnusmerkkinä muun muassa erityiset sumuvalot.
Sähköautoja on tehty yli sata vuotta, mutta vasta nyt markkinoille on saatu auto, josta voidaan rakentaa samalla tuotantolinjalla vaikkapa maakaasua, sähköä tai bensaakin käyttävä versio. Tai sähkö-bensa-hybridi. Ja ehkä joskus vetyautokin.
Kyseessä on saksalaisen Volkswagenin MQB-alusta. Siitä voidaan rakentaa kuudella eri voimanlähteellä tai voimanlähdeyhdistelmällä toimiva versio. Sen tunnetuimpia sovellutuksia lienevät Golf, Skoda Octavia ja tuleva Passat. Nyt täysin sähkökäyttöinen e-Golf esiteltiin yhdessä NSF-alustaa hyödyntävän täysin sähköisen e-Up! -auton kanssa myös Suomessa. Kolmantena esittelyautona oli Golf GTE.
Ymmärtääkseen jotain e-Golfista, on ensin hyvä ymmärtää tavallinen Golf. Se on oppikirjaesimerkki saksalaisen insinöörin perusteellisuudesta. Lopputulema työstä, jossa tavoitteena on tehdä mahdollisimman laadukas auto keskiluokalle. Ei luksusta, ei halpista, vaan äärimmilleen kehitetty perus-auto. Monen mielestä Golf onkin kaikkien aikojen paras auto, niin konseptina, ajettavuudeltaan ja teknisesti kuin hinta-laatu -suhteeltaankin.
Siksi lähtökohta e-Golfille on herkullinen: Auto ei voi olla prototyyppi, jotain uutta ja erikoista vaan sen on oltava joka palikaltaan, piuhaltaan ja pultiltaan loppuun asti hiottu kokonaisuus. Volkswagenilla ei ole varaa tehdä huonoa sähkö-Golffia. Ehkäpä juuri tästä syystä auto tuli markkinoille vasta nyt, kun se on ehditty tehdä valmiiksi.
Paperilla auto on hyvin lähellä Nissan Leafiä:
- Kantama (NEDC): 190 km
- Moottorin suurin teho: 85 kW.
- Akun kapasiteetti: 24,2 kWh
- Akkujen paino: 318 kg
- Pikalataus (CCS-laturilla): 30 min (80%)
- “Hidas” lataus, 3,6 kW, noin 8 tuntia tyhjästä täyteen.
- Hinta: noin 41 000 €.
Nissaniin verrattuna oleellinen ero on lataustekniikassa: Golf käyttää Eurooppa-standardeja: Pikalataukseen ns. CCS (Combined Charging System) ja kotilataukseen Mennekes-liitäntäinen laturi. Nissan pikalataa Japanilaisella ChaDeMo -standardilla, ja käyttää hitaampaan lataukseen omaa liitintään.
Moottoritienopeuksissa auton ennuste jäljellä olevasta kantamasta ei varsinaisesti romahtanut – toisin kuin Nissan Leafissä. Tätä olisi mielenkiintoista tutkia enemmän, ovatko Wolfsburgin insinöörit kehittäneet uutta tehokkuutta ja aerodynamiikkaa?
Ehkä tärkein ero on kuitenkin tuntumassa. Nissan Leaf on mainio auto, mutta siinä on melkolailla sähköauto-scifiä ja japanilaisuutta mukana. eGolf alleviivaa joka nurkasta tavallisuutta, normaaliutta ja saksalaisuutta. Viittauksia sähköautoon pääsee hakemalla hakemaan. Jotain uutta ja erikoista hakevalle eGolf voi olla jopa pettymys, mutta Golffin ostajalle auto on hyvä vaihtoehto.
Ajettavuudeltaan, toiminnoiltaan, kaikeltaan eGolf on kuin mikä tahansa Golf. Ehkä hieman pirteämpi kiihtymään. Ehkä vähän välittömämpi vaste kaasupolkimella. Ehkä vähän äänettömämpi. Kantama on hieman Leafiä parempi, mutta ei oleellisesti.
Jäämme odottamaan 30-40 kWh -akustoja. Niiden kanssa auto kulkisi 200-300 kilometriä latauksella, jolloin kantamakeskustelun voisi lopettaa.
e-Golf on äärimmäisen miellyttävä auto ajaa. Se voisi hyvinkin olla seuraava autoni. Se on parempi kuin Nissan Leaf, mutta onhan se uudempi ja kalliimpikin. Ainoastaan kantama mietityttää, mutta siihenkin on vähintään osaratkaisu Europcarilta. Tästä ja e-Golfin tekniikasta lisää myöhemmissä postauksissa.